Helsingin koulutusjärjestelmän avaimet onnistumiseen!

Oppimisrauha oppilaille ja henkilökunnalle. Jos pehmeät keinot eivät enää toimi, on turvauduttava kovempiin keinoihin. Marginaalinen joukko oppilaita ei saa omalla käytöksellään luoda turvatonta oppimisympäristöä. Sopimaton käytös pohjautuu useimmiten kiusaajien omaan pahoinvointiin, mihin tulee kohdennetusti puuttua, mutta kiusattua ei saa unohtaa. Aikuisten tulee tehdä lapsille ja nuorille selväksi, että kiusaamiselle on nollatoleranssi.

Kännykät on kiellettävä oppitunneilla. Entä välitunneilla? Annetaan kuntien itse päättää – valtion ei aina tarvitse päättää kaikesta, vaan kunnissa osataan myös. Olen itse sen kannalla, että Helsingissä ne kiellettäisiin myös välitunneilla Kokonaisuus etenee tehokkaasti valtakunnallisella tasolla. Kännyköiden käyttö kouluissa ei ole lasten perusoikeus, mutta oppimisrauhan takaaminen on. Poikkeustapauksia kännyköiden tarpeelle on ja ne tulee käsitellä tapauskohtaisesti.

Liikunta ja tervehenkinen kilpailu ovat osa koulunkäyntiä. Liikunta tukee lasten ja nuorten fyysistä ja henkistä hyvinvointia. Tervehenkisen kilpailun kautta, kuten luokkien ja koulujen väliset urheilukilpailut, lapset oppivat häviämään ja tekemään kompromisseja. Kummatkin ovat tärkeitä oppeja osana aikuiseksi kasvamista. Lapset, jotka eivät välttämättä muuten viettäisi aikaa yhdessä osana koulunkäyntiä, kohtaavat ja toimivat yhdessä. Tämä kanssakäyminen ehkäisee koulun sisäistä segregaatiota oppilaiden kesken.

Tasapainoinen koulun ulkopuolinen elämä luo edellytykset tasapanoiselle koulunkäynnille. Kun keskustelemme yhteiskunnassa lasten ja nuorten koulunkäynninstä, keskitymme useimmiten ainoastaan siihen, mitä kouluissa tapahtuu. Lasten ja nuorten elämä on käsiteltävä kokonaisuutena, josta koulunkäynti on luonnollisesti merkittävä osa. Koulun ulkopuolisilla harrastuksilla, riittävillä yöunilla ja läksyjen tekemisellä, luodaan edellytykset sille, että lapset voivat keskittyä kouluissa olennaiseen, eli oppimiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Kuten huippu-urheilussa, tehokas valmistautuminen luo edellytykset onnistumiselle kisapäivänä.

Oppilaiden henkistä hyvinvointia on tuettava ennalta ehkäisevästi. Kouluterveyskysely ei riitä alkuunkaan. Mielenterveysongelmien hoitaminen on tärkeää, mutta miten voimme proaktiivisemmin ennalta ehkäistä ongelmien ilmantuumista ja eskaloitumista? Nuorten henkinen hyvinvointi ei romahda yhdessä yössä, joten on löydettävä luovia tapoja tunnistaa yksilöiden ja ryhmien henkisen hyvinvoinnin trendit. Mielestäni tässä voidaan hyödyntää kännyköitä. Luodaan oppilaille Wilmaan "fiiliskysely" jokaisen kouluviikon päätteeksi. Enintään viisi kysymystä kerralla, joiden vastaamiseen menee alle minuutti. Dynaamisen datankeruun kautta saamme tehokkaasti kiinni yksilön ja luokkien hyvinvoinnin tilasta. Hyödynnetään myös nousevien trendien analysointia, minkä kautta ymmärrämme, mikä luo hyvinvointia kouluissa. Helsingin koulut voisivat yhdessä kehittää alhaisen kynnyksen kannustimen kyselyjen täyttämiseen. Yritysmaailmassa on jo laajasti käytössä näitä sovelluksia, joiden tarkoituksena on mitata yksilöiden ja tiimien motivaatiota, työkuormaa ja yhteisöllisyyden tunnetta.