Helsingin ydinkeskustan tulee olla Suomen sykkivä sydän!

Helsingin ydinkeskustan elinvoimaisuuden hiipumisesta on uutisoitu ja keskusteltu laajasti viimeisten vuosien aikana. Vuosittaiset kävijämäärät ovat tippuneet kymmenillä miljoonilla ihmisillä verrattuna koronaa edeltävään aikaan ja liiketiloja ammottaa tyhjillään. Kehitys muissa Pohjoismaisissa pääkaupungeissa on ollut päinvastainen. Kaupunkiympäristölautakunnassa tehdyt polarisoivat ja ideologiset päätökset tulevaisuuden kehityksen osalta eivät helpota tilannetta. Ydinkeskustan alue on Suomen suurin työpaikkojen ja palveluiden keskittymä, jonka panos Helsingin ja koko maan taloudelle on korvaamaton. Ydinkeskustan tulee tarjota Helsingin asukkaille, kotimaisille vierailijoille ja ulkomaisille turisteille uniikkeja kokemuksia, mitä muualla Suomessa ei saa. Miten elinvoimaisuus palautetaan?

Tulevaisuuden visio on kehitettävä mahdollisimman tiiviissä yhteistyössä eri sidosryhmien kesken. Kehitystä ohjaavan suunnitelman on oltava perusteellinen, mutta samaan aikaan määrätietoinen ja selkeä. Ydinkeskustassa vaikuttavien tahojen, kuten yrittäjien, yrityksien ja kiinteistöomistajien kanssa on käytävä jatkuvaa vuoropuhelua epäkohtien korjaamiseen ja parannusten toimeenpanemiseen. Museovirasto ja lupaprosessit eivät saa seistä myönteisen kehityksen tiellä. Kuluttajia on jatkuvasti kuunneltava ja innovatiiviseen markkinointiin on panostettava. Alhaisen kynnyksen digitaalinen alusta eri ryhmien palautteen keräämiselle olisi kullanarvoinen. Datan perusteella päättäjät kykenevät tekemään faktaan perustuvia päätöksiä.

Kun edellytykset elinvoimaisuuden palauttamiselle on luotu, ydinkeskustan saavutettavuus on mahdollistettava kaikin kulkutavoin. Keskustan huoltotunnelin käyttöönottoa on selvitettävä ja autojen siirtoa maan alle on vietävä määrätietoisesti eteenpäin. Tämä loisi edellytykset kävelykatujen laajentumiselle, minkä kautta viihtyisämpään kaupunkikuvaan voitaisiin panostaa ilman, että autoilijoiden elämästä tehdään surkuhupaisaa. A-vyöhykkeen edullisempi julkisen liikenteen lippu alentaisi myös vyöhykkeen sisällä olevien kynnystä liikkua koko kantakaupungin alueella. HSL:n toukokuun puolivälissä päättyvän kokeilun tulokset on analysoitava tarkasti läpi.

Kun yritykset ja ihmiset on saatu houkuteltua ydinkeskustaan, heidät on saatava sitoutumaan ja palaamaan. Yritysten on nähtävä ydinkeskustassa olo välttämättömyytenä, sillä siellä heillä on parhaimmat mahdollisuudet kasvaa ja menestyä. Ydinkeskustan kulttuuritarjonnan tulee myös olla ainutlaatuista. On panostettava innovatiivisiin ja monipuoliseen elämyksien ja tapahtumien järjestämiseen, joista kaikille löytyy jotain. Lisäksi kaupungin on jatkuvasti tuettava asuinmahdollisuuksien lisäämistä ydinkeskustan alueella. Useimmiten tämä tarkoittaa toimitilojen, eli toimistojen muuttamista asuinkäyttöön, mikä vaatii kaupunkiympäristön toimialalta ja museovirastolta rakentavaa yhteistyökykyä.

Helsingin ydinkeskusta edustaa koko Suomen sykettä. Alueen elinvoimaisuudella ei ole vain taloudellinen, mutta myös henkinen merkitys Suomen kansalle. Helsingin tulee toimia edelläkävijänä ja näyttää esimerkkiä muille kaupungeille siitä, miten visioita uskalletaan toteuttaa kunnianhimoisesti hyvässä yhteishengessä. Tavoitteena uniikki kombinaatio asumista, työpaikkoja, kivijalkaliikkeitä, palveluita, ravintoloita, kulttuuria ja elämyksiä mitä muualla Suomessa ei voi kokea.